EU-hankkeet

Torstai 18.6.2009 - Esa Kemppainen

EU-hankkeet luovat pohjaa alueellisen yhteistoiminnan ja verkostoitumisen kehittämiselle, mikä on myös käynnissä olevan aluehallintouudistuksen keskeisiä tavoitteita, EU-hankkeiden toteuttamiseen sisältyy kuitenkin nykyisellään sekä merkittävä rahoitusriski että hallinnollisia riskejä, mikä tulisi huomioida harkittaessa EU-rahoituksen hakemista tai hankkeisiin osallistumista.

 Uuden ohjelmakauden rahoituspäätökset ovat viipyneet pitkään, maksatusmenettelyt ovat entistä monimutkaisempia ja saatavien kotiuttaminen todella hidasta. On luultavaa, että TE-keskusten uudelleenorganisointi osaksi vuoden 2010 alussa toimintansa aloittavia elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksia pidentää hankehakemusten ja maksatusten käsittelyaikoja edelleen. Omaa rahoitusta voidaan siis tarvita huomattavia määriä ennen kuin saadaan mitään takaisin. Lisäksi rahoitusehdot ja /tai hallinnolliset säädökset saattavat muuttua hankkeen kuluessa.

MTK-KAINUU kevätkokous 2009 avaus

Maanantai 27.4.2009 - Esa Kemppainen

MTK-KAINUU kevätkokous 27.04.2009

Puheenjohtaja Esa Kemppainen

avauspuhe.

Arvoisa tuottajaväki, hyvät naiset ja herrat.

Maailma on kovasti muuttunut viimeisen vuoden aikana.Maailmanlaajuinen talouskriisi on koetellut kaikkia niin maaseudulla kuin kaupungeissa.Erityisesti metsäteollisuudessa ja puumarkkinoilla taantuma on kouraissut voimakkaasti.Kappale Suomalaista puunjalostuksen historiaa umpeutui joulun alla UPM Kajaanin paperitehtaan sulkeuduttua.Tehtaan menetys oli koko Kainuun aluetalouden kannalta erittäin merkittävä.Kainuun maakuntahallinnon on yhdessä kuntien kanssa pystyttävä edelleen löytämään korvaavia investointeja alueemme luontaisten edellytysten vahvistamiseksi .Suomen hallituksen käynnistämällä elvytyspaketilla on jo aloitettu merkittäviä infrahankkeita, joita pitäisi olla tasapuolisesti enemmän pöytälaatikossa vastaisen varalle.

Kotimaisia luonnonvaroja hyödyntävät maaseudun elinkeinot antavat työtä edelleen lähes 500 000 suomalaiselle.Työpaikkojen säilyttäminen on parasta mahdollista taantuman torjuntaa.Jokainen kuluttaja pystyy vahvistamaan talouttamme valitsemalla kotimaisen vaihtoehdon.Tässä tilanteessa myös julkista hankintaa koskevaa lainsäädäntöä on muutettava enemmän paikallista suosivaksi.

Meidän on pystyttävä kansallisesti vaalimaan etujamme, että esim.geenimuunneltu ruoka pitää pakkausmerkinnöllä selkeästi osoittaa.Suomen eduskunta tekisi parasta kuluttajatyötä julistamalla koko Suomen GMO vapaaksi ja ajamalla laajalla yhteistyöllä EU-lainsäädännön päätöksen taakse.

Pääministeri Vanhaselle luovutettu Sitran johdolla laadittu kansallinen luonnonvarastrategia ohjaa ammentamaan kansallista hyvinvointia maaseudun luonnonvaroista ja ihmisten osaamisesta.Ensimmäiseksi muutosalueeksi luonnonvarastrategiassa on nimetty biotalouden kehittäminen.On erittäin tärkeää ettei nykyinen hallitus enempää lipsu oman ohjelmansa toteuttamisesta.Kotimaisen lannan ja metsäenergian tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa asemassa oleva syöttötariffijärjestelmä tulee saada voimaan nopealla aikataululla.Samassa yhteydessä suomen hallituksen kaavailemat energiaverojen kiristysaikeet olisi kiireesti haudattava.Nykyinenkin verorasitus esim.sähkön kuluttajahinnan osalta on maataloudessa ollut pitkään epäoikeudenmukainen.Myös kemera varat ja metsäenergian käyttöä lisäävät varat tulisi erottaa toisistaan.Tällä hetkellä kemera varat käyvät vähiin yhä kiihtyvällä tahdilla.

Koko Suomea ei saatu aikoinaan EU:n liittymisneuvotteluissa pysyvän kansallisen 142-järjestelmän kaltaisen tuen piiriin.Tukien kaksijakoisuus on kuluneen toimintavuoden aikana vienyt myös MTK:n voimavaroja tarpeettomasti.Nyt olisi ehdottomasti vahvistettava pääministeri Vanhasen esille ottamaa asiaa ja saada myös kansallisissa tuissa päätösvalta maahamme.

Jos ja kun koko Suomi saadaan säilymään LFA:n piirissä tulisi myös kansallisten tukien käyttäytyminen saada samankaltaiseksi.Maatalouspolitiikan yhdenmukaistaminen ei kuitenkaan saa heikentää pohjoisen asemaa, vaan eteläisen Suomen tukipolitiikan epäkohdat on hoidettava lisäelementtejä käyttämällä.Tukiportaat ovat ehdoton edellytys koko Suomen maataloustuotannon säilymisen kannalta.On hyvä jälleen muistuttaa, että jo pelkästään Kainuun sisällä on kolmiportainen tukimalli, jonka olemme hyväksyneet.

Käynnissä oleva kunta-ja palvelurakenneuudistus koskettaa myös Kainuuta.Olemme olleet jo useamman vuoden muuta maata edellä kuntapalveluiden hallintomallillamme.Kainuun hallintokokeilulain vahvistaminen pysyväksi tulee olemaan nyt istuvan maakuntavaltuuston tärkein tehtävä.On selvää, että nykyinen hallintorakenne nojaa vieläkin liikaa peruskuntiin.

Päällekäiset organisaatiot-kunta ja maakunta-vievät taloudellisia resursseja pois elinkeinoista.Olemme ajautumassa yhä syvemmälle siihen tilanteeseen,että emme pysty täysimääräisesti hyödyntämään Suomen valtion sekä EU:n tarjoamia mahdollisuuksia.Kuntien on yhä vaikeampi koota omaa ja yksityistä rahoitusosuuttaan hyviinkin elinkeinoja vahvistaviin hankkeisiin.Kuinka kauan annamme tämän epäkohdan vahvistua?

Valtion aluehallinto menee näillä näkymin kokonaan uusiksi.Tässä yhteydessä tullaan myös tarkastelemaan metsäkeskusten ,sekä Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapion roolia.Metsäkeskusten rooli jo pelkästään työllistäjänä on Kainuunkin aluetalouden kannalta merkittävä.Mielestäni valtion on jatkettava hajasijoittamisen mallia tässäkin organisaatiouudistuk-sessa ja turvattava organisaatioidensa maakunnallisuus.Metsähoitomaksu näyttää näillä näkymin säilyvän entisellään.Sekä metsänhoitoyhdistysten,että metsäkeskusten valtionaputoimintojen eriyttäminen liiketoiminnoista tulee mielestäni vaatimaan tiiviimpää yhteistyötä kaikkien metsätoimijoiden osalta.MTK:n on pakko entistä tarkemmin pohtia metsällistä profiiliaan.Metsävaratiedot tulevat tulevaisuudessa olemaan yhä vapaammin saatavilla.Kilpailu metsäomistajien sieluista tulee jatkossa olemaan järjestömme avainalueita.

Arvoisat kuulijat,mielestäni on selvää, että kansalliseen maataloustukipolitiikkaan haetaan tulevaisuudessa uusia eväitä.Jos MTK ei pysty olemaan asiassa aloitteellinen löytyy aloitteellisuus poliittiselta sektorilta ja kyyti voi olla kylmää.Yhteneväisyys edellyttää pitkässä juoksussa myös koko järjestökoneiston asettamista uuteen kuosiin.Edunvalvonnan tehostaminen ja uusien maaseudun mahdollisuuksien löytäminen talouden haasteiden edessä edellyttää päällekkäisen järjestötyön karsimista ja tehtävien uudelleen jakamista.Tässä kehityksessä MTK-Kainuu haluaa olla edelläkulkija.Tässä kokouksessa on toisessa sääntömääräisessä käsittelyssä uuden liiton perustaminen Oulun läänin alueelle.Tämä päätös toteutuessaan kytkee kainuulaisen tuottajaväen laajempiin näköaloihin yhdessä MTK-Pohjois-Pohjanmaan kanssa.Samalla pitkä yhteistyö saa juridisen perustan.

Nyt päättämistä vailla olevan fuusion yhteydessä meidän pitää kainuulaisina tuottajina pystyä profiloitumaan paremmin maakunnan sisällä.Kainuulainen huippuraaka-aine ei palkitse ruokaketjussa tarpeeksi alkutuottajaa.Kainuulaisen tuotannon profilointi liittyy keskeisesti MTK-Kainuun johtokunnan linjaukseen julistautua GMO-vapaaksi.Tämä lisättynä vahvaan luomuun luo perustaa kainuulaisen lähiruoan uudelle tulemiselle.Järjestökoneistoa uudelleen muokkaamalla vapautamme voimavaroja olennaiseen.Kainuulaisen tuottajayhdistyskentän tulee myös tiivistää yhteistötä PRO-AGRIAN kanssa maakunnallisesti.Asioita on totuttu hoitamaan EU:ssa hankkeistuksen avulla.Valitettavasti liian monet hankkeet ovat hautautuneet mappien syövereihin.

Hanketoiminta on byrokratisoitumisen takia koko ajan enemmän vastatuulessa,joten konkretian hakeminen hankemaailmassa on yhä tärkeämpää.

Meidän on pystyttävä kokoamaan kainuulainen elintarviketarjonta ja lisäämään sitä esim.lihan osalta.Tässä hankekokonaisuudessa olemme hyvällä alulla.MTK-Kainuun hallinnoima Maaseutuelinkeinojen Teema-Ohjelma on jo pystynyt olemaan aloitteellinen lähiruoka-asiassa.

Ei myöskään ole pois-suljettu etteikö kainuulaisen maidon jäljitettävyyttä pystytä kehittämään.Juuri maidon jäljitettävyydellä pystymme parhaiten vastaamaan maitomarkkinoiden uusjakoon.

Talouden taantuma ja ilmastonmuutos ovat hallitsevia asioita juuri tällä hetkellä.Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä ja tässä uudessa järjestyksessä maaseudun elinkeinoilla näyttää edelleen olevan tilauksensa.On selvää että, MTK maaseudun osaajana kulkee tänä päivänä edellä muita.Valitsimme uudeksi johtajaksemme tutun ja turvallisen ammattiveljemme, koska meillä ei enää ole varaa yllätyksiin myöskään talon terävässä päässä.Juha Marttilan tuntien pystyn vakuuttamaan teille kyseessä olevan tieto-taidoiltaan parhaan mahdollisen henkilön kunniakkaan järjestömme johtoon.

Arvoisat kuulijat,kesäkuun 7. päivä pidettävät Euroopan Unionin parlamenttivaalit ovat myös maaseudun kannalta tärkeät vaalit.On ensiarvoisen tarkeää, että annamme äänestämällä mahdollisimman monelle maaseudun tuntijalle valtakirjan.Ihmisten perustarpeet ruoka ja energia säilyvät suhdanteista huolimatta.Tästä syystä tarvitsemme Euroopan Parlamenttiin ihmisiä, jotka pystyvät parhaiten ohjaamaan tämän kulutuskysynnän koko laajalle maaseudulle.Käydäänpä uurnilla!

Tervetuloa!

Luodaan kainuulainen lähiruokamalli

Perjantai 14.11.2008 - Esa Kemppainen

Maanpuolustustahto ja kotimainen ruoka ovat suomalaisille hyvin merkittäviä asioita.Näiden kahden asian toteutuksella on yhteneväisiä rajapintoja ja niiden vaalimisella on maamme huoltovarmuuden osalta hyvin keskeinen merkitys.

Myös Euroopan Unionin pitkäaikaisten poliittisten päämäärien toteuttaminen on mahdollistanut kummankin kansakuntamme kulmakiven elinvoiman säilymisen, ainakin periaatteiden osalta.Voidaan sanoa myös elintarviketeollisuuden   brändin olevan edelleen omissa käsissämme.

Miksi Kainuulaisen maataloustuotanon huippuraaka-aineen jalostusarvo ei jää maakuntaan, eikä kainuulainen kuluttaja  välttämättä saa kaikkia oman maakunnan alueella tuotetuista raaka-aineista valmistettuja elintarvikkeita?

Olimme tuottajina pakotettuja EU:n alkumetreillä kovaan rationalisointiin jalostuksen suhteen.Tässä rytäkässä menetimme mm.oman meijerimme.Entiseen malliin ei kuitenkaan jalostuksen osalta ole paluuta.Lähiruoan uutta tulemista on edesautettava monella sektorilla.

Lähiruoan perustaa on jouduttu uudelleen rakentamaan  paaluttamalla kainuulainen elintarvikeklusteri maakuntaohjelmiin.Tämä edesauttaa asiaa tukevan hankkeistuksen ja kehitystyön suuntaviivojen määrittelyssä.Siirryttäessä Kainuun Maakuntakokeiluun elintarviketuotantoa ei oltu kirjattu ohjelmiin riittävän kannustavasti.Asiaa on myös MTK:n taholta jouduttu paikkaamaan.

Tarvitaan kuitenkin paljon työtä löytääksemme uusia yrittämisen malleja saadaksemme esim.kainuulainen naudanliha kainuulaisen ravintolan tai suurkeittiön pöytään.Keskeinen asia on brändin luominen maakuntamme tuotannon ympärille.Mielikuvan rakentamisen ei pitäisi olla kovinkaan vaikeaa ainakaan ympäröivän luonnon suhteen.Verratkaamme esim.poronlihan sekä metsäsonnin lihan tuotantoa toisiinsa.Kumpikin eläin kasvaa samoilla alueilla.Kummankin lihasta on pulaa, mutta poronlihan tuotannossa niukkuus kulminoituu parempana tuottajahintana.

Meidän on pakko pystyä muuttamaan pienten jalostuslaitosten rakentamista ohjaavaa määräysviidakkoa.Vihannesten ja juuresten osalta tilanne on helpompi,joskin parennettavaa näidenkin tuotteiden käytön ja saatavuuden osalta edelleen on.Lähtökohtana kaikessa tulee edelleen olla koko elintarvikesektorin turvallisuuden vaaliminen.

Koko elintarvikesektorin toimintaa halvaannuttavan byrokratiaviidakon järkiperäistäminen on paljolti poliitikkojen tehtävä. Hankintaläinsäädäntöä on pystytty maakunnallisesti toteuttamaan Kainuulaista ruokakulttuuria edistävään suuntaan,joskin työtä tälläkin saralla myös riittää.

Työtä on tehtävä edelleen myös kainuulaisen ruokakultturin esiintuomiseksi maailmalla.Tässä viimeisin loistava esimerkki on Kuhmon Rönttönen.Rönttösen kaltaiset paikalliset erikoistuotteet ovat oiva keino lisätä Kainuun matkailijavirtaa agroturismin avulla.Maakunnassamme on toki lukuisa joukko muitakin vuosien varrella luotuja erikoisuuksia luonnonmarjatuotteista leivonnaisiin.

Tänä päivänä puhutaan paljon energiapolitiikasta.Esitetään erilaisia skenaarioita esim.oljyn saatavuudesta.Nämä uhkakuvat ovat nostaneet energiateollisuuden tuottoarvon pilviin.Väitän ,että hyvän ruoan saatavuuden suhteen kannattaa olla paljon enemmän huolissaan kuin oljyn saatavuuden suhteen.Miksi ruoan tuottamisen ja jalostamisen lisäarvon saaminen maakuntaamme on näin vaikeaa nykyisillä odotusarvoilla?

Lähtökohta lähiruoan uudelle tulemiselle on monipuolisen ensiluokkaisen raaka-aineen tarjonnan turvaaminen,kuluttajan kannalta mielenkiintoisten brändien luominen, sekä omien vahvuuksien rohkea esiintuominen ja markkinointi.Tietysti tarvitaan myös innovatiivisiä yrittäjiä, sekä koko sektorin kattavaa yhteistyötä, jossa jokainen pystyy kokemaan  saavansa lisäarvoa.

Olemme Kainuussa pystyneet luomaan osaamiskeskittymien avulla maailman maineeseen useita muita teollisia tuotteita.Menestystarinoiden lähtökohtana ovat olleet ennakkoluulottumuus ja oikea-aikainen markkinaoivallus.Joutsenlipun rinnalle täytyy luoda Kainuun lähiruokalogo.Kainuulaisen raaka-aineen maakunnalliset kasvot voidaan nyky tietoyhteiskunnassa muovata jäljitettävyyden innovaatioita kehittelemällä.Meidän pitää yhteistyössä pystyä kehittämään myös esim. lähiteurastusta.

Elintaviketuotannosta on myös Kainuussa mahdollista jalostaa menestystarina.Keskeisin lähtökohta on maakunnallisesti tunnustaa koko alkutuotannon merkitys aluetaloudellemme.Maanviljelijät ja muu alkutuotannon tukiverkosto ovat pakotettuja keskittymään paljolti rakennemuutoksen vaatimiin rutiineihin, eikä maatiloilla riitä tarpeeksi voimavaroja jalostusasteen nostamiseen.Tarvitaan laajempaa maakunnallista näkemystä kotiuttaaksemme huippulaatuisen elintarvike raaka-aineen tuottamisen mahdollistama lisänoste Kainuun aluetaloudelle.

Lähiruoka on yksi osa-alue jossa tarvitaan laajaa maakunnallista yhteistyötä ja Kainuun maakuntamallin edelleen vahvistamista.Tartutaan toimeen.

Tavoite toteutui-työ jatkuu.

Sunnuntai 2.11.2008 - Esa Kemppainen

Vaalit on taas tällä kertaa pidetty.Kainuun kansa on valinnut uudet edustajansa ottamaan maakuntamme tulevaisuuden haasteet vastaan niin kunta-kuin maakuntatasollakin.Omasta puolestani haluan esitää parhaat kiitokset kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni.

Vaalit ovat oiva keino edistää tulevaisuuskeskustelua maakuntamme asioista.Harmi vain,että äänestysaktiivisuus jäi taas kerran kovin alhaiseksi.Ehdokkaat tekevät tosi paljon pyyteetöntä työtä kerta toisensa jälkeen yhteisten asioiden eteen, joten toivoisi myös äänestäjien kantavan enemmän yhteiskuntavastuuta äänestämisen muodossa.Asiat ovat edelleen omissa käsissämme.

 Syksy on vaihtumasa talveksi.Omassa yrityksessämme ollaan maanviljelystöiden osalta panemassa koneita talviteloille.Karja vaatii työtä entiseen malliin.Matkailuyrityksessämme olemme tarjonneet ruokapalveluita naapurimetsästysseuralle hirvipeijaisissa.Myös muita ruoka-ja majoitusvarauksia on.

Työtä tekevälle näkyy todellakin riittävän elinkeinotoiminassa sekä edunvalvonnassa.

Ilon aiheita sekä haasteita.

Keskiviikko 22.10.2008 klo 20:56 - Esa Kemppainen

Viimeinen viikko ennen vaaleja on kääntymässä lopuilleen.Kainuussa käytiin vaaleihin liittyen ansiokasta tulevaisuuskeskustelua,jota tiedotusvälineet osaltaa erinomaisella tavalla edesauttoivat.Keskustelun painopiste pysyi odotetusti maakunta kuntayhtymän tämänhetkisen palvelurakenteen ympärillä.Hallintokokeilusta katsottiin yleisesti saatavan lisäarvoa maakuntamme tulevaisuutta ajatellen.Sikäli mittava työ ei ole mennyt hukkaan.Näillä näkymin Kainuun Hallintokokeilulaki säädetään pysyväksi.Pienen kunnan asukkaana ja veronmaksajana ollaan mielestäni oikealla tiellä.

Kuntarakenteen osalta mennään seuraavan vaalikauden alkuvuodet entisellä mallilla.Toki kuntayhteistyön mallit saavat uusia muotoja.Olemme täällä Hyrynsalmella olleet erityisen huolestuneita kuntayhtymän linjasta pistää omalle lukiollemme pönkkä ovelle.Jos näin käy, tulemme yrittämään nykyaikaisen yhteiskoulun perustamista, johon valtionapupäätös on jo olemassa.Kokoamme koko opetuspaletin Hyrynsalmen sivistystoimen alle.

Valtiovallan suunnalta kuuluu myös positiivisia viestejä maaseudun elinvoiman kannalta.Keskustavetoinen hallitus on ottanut MTK:n tavoitteista vaarin ja tehnyt päätöksen syöttötariffin,eli sähkön takuuhintajärjestelmän käyttöönotosta vuoden 2010 alusta.Tämä järjestelmä mahdollistaa myös kainuulaisen maatilan biosähkön-tuotannon valtakunnan verkkoon.Tämä on historiallinen asia.

Seuraava askel olisi lähiruoan tuotannon saaminen päästökaupan piiriin.Lähellä tuotettu ruoka pitäisi saada merkittävää kilpailuetua esim.päästökaupan avulla.Tämä olisi luontainen jatkumo ilmastonmuutoskeskusteluun.

Euroopan maatalouspolitiikan välitarkistuksen(terveystarkistus)uhka Suomen maataloudelle on erittäin merkittävä.Kainuulainen maidon-ja lihantuotanto voivat olla tiensä päässä,jos tämähetkiset linjat toteutuvat.Tuotanto ja tuki olisi ehdottoman tärkeää kytkeä edelleen toisiinsa.Muuten meidät hukka perii.Myös maitokiintiöiden jatko olisi edelleen turvattava.Jos kiintiöt lakkaavat kuten tällä hetkellä näyttää,olisi kiintiöistä saada korvaus esim.lypsylehmäpalkkion muodossa.Kiintiöt ovat omaisuuserä tiloilla ja näinollen ne vaikuttavat myös pääomatulopohjaan.Peltojen verotusarvot olisi tässä yhteydessä myös saatava ajantasaistettua.

Tässä tilanteessa olisi tärkeää saada äänestysaktiivisuus edelleen nousuun.On turha odotella mitään ihmepelastajaa.Kaikki on omissa käsissämme.

Käynnistetään Kainuun kasvukausi

Perjantai 26.9.2008 klo 21:23 - Esa Kemppainen

 Siirryttäessä Kainuun Hallintokokeiluun Kainuun kuntien päähuomio kiinnittyi kokeilun alaisten sosiaali-ja koulutuspalveluiden sisäänajoon, sekä seurantaan.Yhteisen elinkeinopolitiikan nosteen lisäämiseen kohdistetut odotusarvot eivät toteutuneet toivotulla tavalla ensimmäisen neljän vuoden osalta.Perinteiset kuntayhteistön mallit, kuten kuntaliitokset eivät vahvan kuntaidentiteetin maakunnassa ole saaneet tuulta purjeisiin  odotetulla tavalla.

Vaikka informaatioyhteiskunta etenee jättiaskelin, osa palvelurakennetta vaatii edelleen kohtuulliset välimatkat.Kauhajoen tapahtumat ovat karu opetus siitä, että esim.koulutuspalveluita järjestettäessä syrjäytymisen ehkäisemiseksi on pakko tehdä enemmän.Kodin ja koulun suhde toimii parhaiten lähikontaktissa.Koulutuspalveluissa tulee pyrkiä ehjän, kokonaisen nuoren rakentamiseen tiukkien oppimistavoitteiden sijaan. 

Kunnan viranhaltijan on tänä päivänä oltava moniosaaja.Kuntien keskushallinnot on pienissä kunnissa vedetty liian oheiksi.Nykyinen kunnissa tehtävä päällekkäinen hallintotyö  syö  henkistä pääomaa ja vie voimia olennaisesta,eli palveluiden ja elinkeinopolitiikan pitkäjänteisestä kehittämisestä.Osaamista täytyy pystyä jakamaan huomattavasti enemmän maakuntahallinnon ulkopuolelle jäävillä sektoreilla.Hallintoa yhdistämällä pystytään myös hiukan antamaan lisäpotkua elinkeinopolitiikan kipeimpään kysymykseen, eli kuntien investointirahojen vähyyteen.Monen kunnan osalta ollaan pian siinä tilanteessa, jossa on pakko edetä nolla- investoinneilla.Mahdoton tilanne pidemmän päälle.

Kainuun Kompensaatiossa oltava tarkkana!

Tiistai 16.9.2008 klo 22:11 - Esa Kemppainen

 UPM Kajaanin tehtaan lakkautuspäätös on kerrannaisvaikutuksineen erittäin vakava takaisku koko Kainuun elinvoiman kannalta.Kainuulaiset ovat ilahduttavan pikaisesti kääntäneet katseet tulevaisuuteen ja valtiovallankin asenteet maakuntamme auttamista kohtaan näyttävät tässä vaiheessa olevan myönteiset.Maakuntamme tarvitsee jämäkän, olennaiseen keskittyvän pelastussuunnitelman.Epäonnistuimme aikoinaan vanhojen metsien suojeluohjelman kompensaation toteutuksessa.Valtiolta saatu rahallinen tuki suli suurimmaksi osaksi byrokratian rattaisiin ja itse puun ympärille liittyvä elinkeinotoiminta jäi mopen osalle.Oppikaamme menneestä. Tämä ensimmäinen viikko lakkautuspäätöksen jälkeen on jo osoittanut, että Kainuun kompensaatiosta muodostuu mittava toiveiden tynnyri.Meiltä kyllä löytyy melkoinen hankkeiden ja osaamiskeskittymien kirjo, joka pystyy rutiineilla siirtämään mahdollisen kompensaation parempaan talteen.Kainuussa tulisikin tässä tilanteessa rajata tärkeimmäksi tavoitteeksi kehittää puun uusia käyttömuotoja.Kehittämis-ja tutkimustoiminnan lisäksi uusien innovaatioiden käyttöönotto vaatii riittävän ja monen yrittäjän saatavilla olevan investointitukijärjestelmän luomisen koko Kainuun alueelle tasapuolisesti. Kainuussa on jo tehty avauksia lämpöyrittäjyyden alueella.Uusia kohteita olisi tarjolla esimerkiksi kunnilla.Tässä tilanteessa olisi hyvä tilaisuus saada lisävauhtia siirrytäessä biopolttoaineisiin jos kompensaatioon saadaan riittävän kannustava investointitukiosa.Kaikki kehittämistyö, joka liittyy energian tuottamiseen  on sijoitus tulevaisuuteen.Valtio on välillisesti hyötynyt korkeasta energian hinnasta omistaessaan osan energiantuotannosta.Juuri korkeat energiakustannukset ovat olleet osana UPM Kajaanin alasajoon, joten valtion on tältäkin osin vastattava huutoonsa. Pidän myös itsestäänselvyytenä sitä, että muutamaan Kainuun kuntaan saadaan tänä vuonna harkinnanvarainen valtionapu.Tässä edunvalvonnalle yksi haaste lisää. Maakuntahallinnon on pystyttävä pikaisesti laatimaan laaja-alainen kompensaatio-ohjelma, jolla pystytään keskittymään olennaiseen, eli koko puun ympärillä olevan elinkeinotoiminnan päivittämiseen.Yrittämisen edistämisen alueella saavutetut tulokset ovat terveintä korvausta maakuntaamme kohdanneelle menetykselle.                                                                                 

Esa Kemppainen

Carpe diem Kainuu

Sunnuntai 14.9.2008 klo 14:43 - Esa Kemppainen

UPM Kajaanin tehtaan lopettamisuhka on leijunut ilmassa jo pidemmän aikaa.Tänä päivänä kaikki organisaatiot ovat pakotettuja toimimaan markkinalähtöisesti,hyvässä että pahassa.Olen pidemmän aikaa tuskaillut tässä maassa harjoitettavan energiapolitiikan heikentävästä vaikutuksesta yritysten kilpailukykyyn.Korkea sähkön hinta on edelleen vakava rasite koko elinkeinotoimelle.Valtion pitäisi kannustaa enemmän ydinvoiman lisärakentamista, muuten sähkön hintakierre jatkuu.Globalismille ei saa antaa koko kättä.

Puuraaka-aineen hinta ja saatavuus puhututtaa jatkossa edelleen metsäteollisuuden toimijoita.Metsänomistaja toimii tänä päivänä hyvin markkinatietoisesti.Ei voida olettaa metsänomistajan olevan ainut joustovara markkinoilla.

Kainuun maakuntahallinnon pitää pystyä olemaan veturina laadittaessa ohjelmaa, jolla valtion tukitoimet saadaan tasapuolisesti jyvitettyä koko Kainuulle.Oppia on tarvittaessa haettavava muualta.Vanhojen metsien suojeluohjelman kompensaatio epäonnistui aikoinaan Kainuussa.Kajaanin kompensaatiossa on vaara,että äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnnille valtion varaamat tukieurot sulavat byrokratian rattaisiin.Byrokratia ja hanketoiminta eivät ole parhaat keinot juurruttaa nyt vaadittavaa osaamista.

Kainuun osaamisen profiili vaihtelee kunnittain.Nyt olisi lyhyellä aikataululla pystyttävä tasapuolisesti vahvistamaan koko Kainuun vahvuuksia.Olemme joillakin alueilla yritystoiminnan osalta jäämässä tällä rakennerahastokaudella rahoituksessa muuta maata jälkeen.Esim.maatalouden investointirahoitus tulee olemaan tällä rahastokaudella puolet huonompi pohjoisella c-alueella.Tämä epäkohta on Kainuun alueella korjattava!

Valtiolla on entistä painavampi syy tukea kotitalouksien ja yritysten siirtymistä bioenergiaan Kainuun alueella.Lämpöyrittämisen kynnystä tulee laskea.Keinoja täytyy löytyä myös  veropolitiikan alueelta.

Paperin valmistuksen loppuminen on koko Kainuulle iso menetys.Suomessa on vastaavantyyppisissä tapauksissa onnistuttu luomaan paljon uutta.Maakuntahallinto joutuu todelliseen testiin lähikuukausien aikana.Myös kunnilta tulee löytyä pelastussuunnitelma.

Kainuun haasteet ja mahdollisuudet

Sunnuntai 7.9.2008 klo 11:41 - Esa Kemppainen

Kainuu on manner-Suomen vähäväkisin maakunta.Olemme siis varsinainen tilan keskittymä.Taantuvien kehityskulkujen kautta olemme olleet pakotettuja sopeuttamaan myös kuntapalveluita ylikunnallisiksi Kainuun Maakuntakokeilun avulla.Tässä pilottityössä olemme onnistuneet kohtuullisen hyvin.Esim.lääkäripalveluiden osalta kannatan lämpimästi pääministeri Vanhasen patistelua saada lääkärit töihin terveyskeskuksiin.

Kuntien on yhä vaikeampi ylläpitää vajaakäytöllä olevaa kiinteisömassaa.Esim.tyhjät kuntien asunnot on pystyttävä myymään vapaa-ajan asunnoiksi vaikka yhteistyössä,tai niille on perustettava "roskapankki".Kiinteistömassa rasittaa turhaan kuntien taseita ja taloutta.Kaupalle olisi kilpailuetu ottaa kattojensa alle myös kunta-sekä maakuntapalveluita.

Olemme pakotettuja lisäämään bioenergiaa merkittävästi. Hallitsemme laajoja biomassa-sekä turvevaroja täällä Kainuussa.MTK on pitkään ajanut sähköenergialle takuuhintaa eli syöttötariffia, joka mahdollistaa esim.maatilojen perustaa valtakunnan verkkoon sähköä tuottavia laitoksia.Tekniikka on jo olemassa,rahoitus on vain vielä auki.Ministeri Pekkarinen kehittelee veromallia , jolla päästökaupasta selkeästi hyötyvät yritykset rahoittaisivat bioenergiavelvoitetta.Hyrynsalmen Ukkohallaan voitaisiin ylikunnallisesti rakentaa laajaan bioenergiosaamiseen keskittyvä pilottikohde vapaa-aikakeskuksen energiahuollossa.

Kainuussa joudumme ottamaan suuremman vastuun julkisen infran ylläpidosta, kuin veronmaksajat keskimäärin.On mielestäni selvää, että tämä toiminta täytyy valtion suunnalta huomioida veropolitiikassa.

Hallintopalatseista jalkautuminen maakunnan ulkopuolelle jäävien kuntapalveluiden uudelleenorganisointiin,saattaa olla monelle kuntapäättäjälle liian rohkeutta vaativaa.Kasvottomimmin nämä kipeästi kaivatut muutokset voidaan tehdä Kainuun Maakunta Kuntayhtymän sateenvarjon alla.Kunnat säästävät tällä menolla itsensä hengiltä.Elinkeinopolitiikka vaatii nykyisillä totutuilla malleilla liikaa kuntapanosteisuutta.Maakunnallinen elinkeinopolitiikka nojaa tällä hetkellä liikaa itseään toteuttavaan hankkeistukseen.Uudet kujeet edellyttävät rohkeiden ja ennakkoluulottomien yrittäjien löytämistä.Taantuvat kehityskulut voivat nopeastikin muuttua, Talvivaaran tavoin.

Mielestäni on selvää, että Kainuussa mennään vääjäämättä kohden "SUURTA FUUSIOTA",eli yhden kunnan mallia.Yksittäiset kuntaliitokset ovat vain välivaihe, joskin toteuttamiskelpoinen vaihtoehto.

Kuntien päällekkäinen hallinto on turhaa ja vie taloudellisia resursseja palvelutuotannosta.Uusien kunnanvaltuustojen, sekä maakuntahallinnon on pystyttävä seuraavalla vaalikaudella rakentamaan loput kuntapalvelut uudelleen.

Energia-sekä ympäristökeskustelu

Maanantai 1.9.2008 klo 21:36 - Esa Kemppainen

Haja-asutusalueella asuvana ja yrittävänä veronmaksajana, sekä kunnan päättäjänä on eritysesti viimeaikoina raivostuttanut,koska energia-sekä ympäristöpolitiikan ruuveja on valtion taholta kiristetty ennätystahtiin.En voi ymmärtää kuinka keskustavetoinen hallitus on sallinut suoranaisen keinottelun energia-asioissa, samalla kun perusenergian eli sähkön hinta kohoaa pilviin.Korkea sähkön hinta huonontaa kilpailukykyämme, sekä tuo kotitalouksille turhan lisärasituksen maassa ,jossa kohtuuhintaisen sähkön tuotantoon on erittäin hyvät edellytykset.Näyttää siltä, että maatamme johtaa elämän reaaliteeteista täysin vieraantunut trendiälymystö.

Tämä Eu-hankkeistuksen kulta-aika on myös otollinen temmellyskenttä viranomaismääräyksien laatijoille. Lainsäädäännön turvin pakotetaan viimeisetkin mummot ja papat kirkonkyliin esim.kotitalouksien jätevesimääräysten avulla.Myös kunnat joutuvat entistä enemmän maksumiehiksi, jopa vuosikymmeniä sitten lopetettujen teollisuusalueitten maaperan puhdistamisessa.Puhdas luonto on tietysti kannatettava asia,mutta tuntuu jo pahasti siltä, että määräyksissä on jo menty liian pitkälle.

Maatalouden harjoittajana on  jo tietysti moneen kertaan saanut kantapään kautta opetella miten raskaaksi suomalainen järjestelmä on osattu kotikutoisesti järjestää.Kotimaisesta ruoan raaka-aineesta on päivä päivältä enemmän pulaa, samalla kun tuottaja lyödään entistä ahtaampaan rakoon.Näin huonon kesän jälkeen pitäisi jo kaupankin portaan tajuta Suomen huoltovarmuuden olevan vaarassa viljeliöiden jatkuvan kyykyttämisen takia.

Vuosikymmeniä on totuttu siihen, että kustannusten noustua, ainut mikä joustaa on viljelijän selkänahka.Tätä tietä ei voi loputtomasti jatkua.Loppupeleissä kaikki syövät kuitenkin viljelijän kädestä.On parempi, että näitä ruokkivia käsiä on riittävän tiheässä.

Näillä edellämainitulla asioillakin on suora yhteys kunnalliselämään.Yritysten huono tila ei tuo veroeuroja kunnan kassaan, joten palvelutuotanto sekä elinkeinopolitiikka kärsii.Rakentamisen ja yrittämisen väljyys tulee haja-asutusalueella edelleen säilyttää.Veronmaksajana syrjäseudun asukas on pidettävä tasa-arvoisena.Ei voida vaatia,että otamme maalla ympäröivän infran rakentamisessa suuremman henkilökohtaisen taakan kuin kaupungissa asuva.

Syksyn vaaleja kohden

Sunnuntai 17.8.2008 - Esa Kemppainen

Elokuu alkaa kääntyä viimeisilleen. Kunnon kesää saadaan tänä vuonna näillä näkymin odotella turhaan. Vaikeat sadonkorjuukelit ovat kuluvana kesänä tuoneet suuren lisähaasteen myös meidän tilalla. Ilmoista huolimatta maidontuotantommme on jatkunut vakaalla tasolla. Matkailutoiminta on jatkanut tilallamme myös kasvun tiellä. Kainuun Rastiviikon ja Suopotkupallon runsaasta vierasmäärästä riitti myös meidän maatilalle vieraita.

Nyt eletään vilkkainta luonnonmarjojen poiminta-aikaa, joten koulullamme majoittuu taas joukko ahkeria thaimaalaisia. On mukava seurata ihmisiä, jotka innostuvat toden teolla luontomme antimista.

Poliittinen ja järjestöllinen syksy alkaa myös saada uutta väriä. 26.10.2008 pidettäviin kuntavaaleihin on täällä Kainuussa yhdistetty myös maakuntavaalit. Tämä toinen maakuntavaalien äänestyskerta toimitetaan ilman kuntakiintiöitä. Pienillä kunnilla on näin mahdollisuus saada useampi edunvalvoja Kainuuun maakuntavaltuustoon. Näillä sivuillani pyrin tuomaan mahdollisimman paljon ajatuksiani ja tavoitteitani Kainuun suunnasta vaalityön varrella.

MTK:n edunvalvontatyössä ollaan lujasti kytköksissä EU:n maatalouspolitiikan välitarkistukseen. Päätökset mm. pohjoisen 142-tuen jatkosta viiitoittavat kiinteästi Kainuulaisen talonpojan arkea.

Tulevat ratkaisut Venäjän puutulliasiassa, sekä metsätalouden verojärjestelmän kehittyminen vaikuttavat oleellisesti kainuulaisten elämään.

Globaalia kehitystä ei voida irrottaa alueiden tasosta, mutta kunta-ja maakuntavaalissa on silti keskityttävä linjaamaan yksilötason palvelurakenteen kehitys. Tulen myös linjaamaan osaltani Kainuun kuntarakenteen visioni. Siirtymävaihe maakuntahallintoon on olllut laajan keskustelun aihe nämä maakuntakokeilun ensimmäiset vuodet.

On selvää, että näin laajan palvelurakenneuudistuksen läpivieminen vaatii aikansa toimiakseen. Mielestäni tie on kuitenkin oikea, ja sitä on jatkettava. Seuraavan maakuntavaltuuston on pystyttävä paremmin ja tasapuolisemmin löytämään alueemme elinkeinopoliittiset vahvuudet. Luottamushenkilöiltä on nykyistä paremmin löydyttävä visionäärisyyttä elinkeinopolitiikassa.

Haasteet lähiruoan lisäämiseksi, sekä kohtuuhintaisen perusenergian tuottaminen ovat edelleen päivänpolttavia kysymyksiä.

Bioenergia on vielä liian usein klisee monen päättäjän huulilla.Yhä kohoavat enegiakustannukset ja huoltoa kaipaava infra kaipaavat maaseudun edunvalvojilta jatkuvia perusteluja valtion suuntaan.

Edunvalvonnan supervuodet seuraavat toisiaan, säistä huolimatta.